KANNAOTTO KOIRIA KOSKEVAAN LIIKENNETURVALLISUUTEEN
Keski-Suomen kennelpiirin kannanotto on ajan kohtainen myös Pohjois-Karjalassa.
Olemme syvästi huolestuneita koirien ja koiranomistajien liikenneturvallisuudesta.
Liikennemäärät ovat viime vuosikymmenien aikana kasvaneet valtavasti. Samaan aikaan
myös ihmisten oma kiire ja siinä ohessa piittaamattomuus kanssaihmisistä on lisääntynyt.
Toivoisimme, että liikenneturvallisuusvalistuksesta päättävät tahot ottaisivat asiakseen
tiedottaa suurelle yleisölle, miten kannattaa suhtautua, jos näkee irti olevan koiran tai
käsillään huitovan ihmisen liikenteessä.
Koiran irti juoksenteluun voi olla monta syytä, mm. se on saattanut karata vahingossa tai
se on suorittamassa sille annettua tehtävää (SRVA, koirakokeet, metsästys).
Irrallaan liikenteen seassa juoksenteleva, mahdollisesti myös peloissaan oleva koira olisi
hyvä ottaa kiinni ja toimittaa turvaan vaarantamasta omaa ja muiden tiellä liikkujien
turvallisuutta.
Hallitusti tehtävää suorittava koira on yleensä kytkettynä ja viipyy vain hetken ajoradan
tuntumassa. Esimerkiksi kolarihirven jäljestämisessä lähdetään kolaripaikalta liikkeelle,
mutta poistutaan pian maastoon. Aloitustilanne on siis sekä koiralle että SRVA-
henkilöstölle se vaarallisin hetki, jos autoilijat eivät hiljennä vauhtia ja pyri antamaan tilaa
jäljestysryhmälle. Näissä tehtävissä henkilöillä on huomiovaatetus. Kun koira lähtee
seuraamaan oikeaa jälkeä, se lasketaan irti. Joskus käy myös niin, että loukkaantunut hirvi
palaa vauhkona takaisin tielle. Silloin voi tapahtua uudestaan hirvikolari tai hirveä jäljittävä
koira voi jäädä auton alle. Lisädramatiikkaa tilanteeseen tulee, jos hirviemä jää auton alle
ja vasat jäävät äidittöminä ja sekavina poukkoilemaan kolaripaikan tuntumaan.
Mahdollisesti käsiään heiluttelevat henkilöt yrittävät estää lisävahinkoja muuta liikennettä
varoittamalla. Valitettavan usein autoilijat painavat lisää kaasua, kun pitäisi hiljentää.
Tehtävää suorittava koira voi joutua tielle myös hallitsemattomasti. Koira on voitu laskea
irti kilometrien päässä tiestä, mutta metsästystilanteessa riista määrää suunnan ja monesti
myös vauhdin, joten metsästäjän tahdosta riippumatta koira voi tulla tielle. Jos autoilija
näkee hirven, ketun, jäniksen tai jonkun muun villieläimen juoksevan tien yli, se on lähes
varma merkki, että kohta tulee koira perässä. Ja se koira ei osaa varoa autoja, koska
toteuttaa omaa tehtäväänsä täysin viettiensä ohjaamana. Joskus koira voi olla niin paljon
riistasta jäljessä, että autoilija näkee pelkästään koiran. Näistä kahdesta autoilija on se,
joka osaa ajatella ja toivottavasti toimii niin, että kumpikin osapuoli säilyy
vahingoittumattomana. Jos tässä tilanteessa tien varrella näkyy ihmisiä, he ovat ottamassa
koiraa kiinni, jotta ei aiheuteta vaaraa muulle liikenteelle ja saadaan koira elävänä turvaan.
Hyvä koira on metsästäjälle arvokas harrastuskumppani ja perheenjäsen. Koirien
turvaamiseksi käytetään gps-laitteita, joilla omistaja näkee tarkalleen koiran liikkeet
maastossa. Monesti omistaja onkin tien laidassa jo odottamassa koiraansa, kun osaa
ennakoida riistan käyttämän reitin. Puhelintaan vilkuileva ja maastoon tuijottava henkilö on
siis estämässä kolaria eikä suinkaan autoilijoiden kiusana. Huomion herättämiseksi
autossa saattaa olla hätävilkut päällä, jotta muut liikkujat huomioisivat normaalista
poikkeavaa toimintaa tiellä.
Nykyään on paljon käytössä heijastimin varustettuja huomioliivejä sekä vilkkuvaloja myös
koirilla joten pimeälläkin ne näkyvät jo kaukaa. Usein koiran liiviin tai pantaan on kirjoitettu
omistajan puhelinnumero. Jos koira jää auton alle ja puhelinnumero on näkyvissä, olisi
toivottavaa reilusti soittaa siihen ja kertoa, mitä on tapahtunut. Jo eläinsuojelullisista syistä
on tärkeää, että loukkaantunut koira pääsee mahdollisimman pian hoitoon. Mahdollisista
korvauksista ehtii keskustella myöhemminkin.
Yleinen käsitys tuntuu olevan, että koiranomistaja maksaa aina, jos koira ja auto
törmäävät. Näin ei suinkaan ole. Eli kaasujalkaa kannattaa hiukan keventää, jotta ei joudu
itse maksajaksi.